Anniina Iskanius

Parempi Helsinki

Millainen kaupunki Helsinki on tulevaisuudessa? Kaupungissa arki ja sen sujuvuus mitataan – valtuustossa päätetään jokaista helsinkiläistä lähellä olevista asioista.

Olen Arvin ja Saimin äiti, sähköpyöräilijä ja perinteinen autoilija. Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja entinen brysseliläinen. Työurani olen tehnyt politiikan parissa eduskunnassa, Euroopan parlamentissa, konsulttitoimistossa ja nyt Helsingin kaupungintalolla. Tiedän, miten tasapainoisia päätöksiä valmistellaan ja neuvotellaan.

Tavoitteena maailman paras koulu

Helsingin tavoitteena pitää olla maailman paras koulu aina varhaiskasvatuksesta ja eskarista toiselle asteelle. Koulu ei ole vain oppia varten: sen pitää olla paikka jossa jokainen saa kasvaa täyteen mittaansa, turvallisesti. Oppimisen ilo – ja työrauha – kuuluvat kaikille. Koulu on tärkein tekijä varmistettaessa, että jokainen saa hyvät eväät elämäänsä ja jatko-opintoihinsa.

Koronakriisi on lisännyt merkittävästi oppimiseroja lasten ja nuorten kesken. Toisen asteen keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut hurjaa vauhtia. Helsinkiläisten päättäjien pitää varmistaa, että kaikki vaikeuksissa olevat tavoitetaan ja saadaan takaisin opintielle ja nopeasti tarvitsemansa tuen äärelle.

Varhaiskasvatus on arjen tärkein palvelu

Helsinki on myös pieniä varten. Laadukas varhaiskasvatus syntyy lisäämällä päivähoitopaikkoja ja panostamalla merkittävästi nykyistä enemmän pätevien hoitajien ja opettajien rekrytointiin.

Mieluinen, turvallinen päivähoitopaikka lähellä kotia tai kulkumatkan varrella on yksi tärkeimmistä arjen palveluista joita kunta voi perheille järjestää. Jätämmehän hoitoon sen kaikkein kalleimpamme.

Tosiasiat tunnustaen

En ole ihminen, joka lupaa kymmenen hyvää ja kaunista. Tasapainoisesta taloudenpidosta huolehtiminen on välttämätöntä.

Emme tiedä vielä koronakriisin lopullista hintaa tai syvyyttä. Jo nyt kuitenkin tiedämme, että nopeasti kasvanut hoiva- ja palveluvelka on hoidettava nopeasti.

Toisaalta kasvavassa kaupungissa on investointitarpeita, joita pitää rahoittaa. Vastuullinen taloudenpito on keino varmistaa, että tarpeellisiin menoihin on varaa huonoinakin aikoina.

Tasapainoinen kaupunkisuunnittelu on paras tae sille, että Helsinki houkuttelee osaajia, pääomia ja yrityksiä. Helsinki ei voi olla harvoja varten, sen on oltavava kaikkia kaupunkilaisia varten.

Tarvitsemme kunnianhimoisempia ilmasto- ja energiaratkaisuja, paljon enemmän asuntorakentamista ja rohkeutta kasvaa kiinnostavaksi eurooppalaiseksi pääkaupungiksi. Se ei onnistu kopioimalla, vaan uutta ja omaa tekemällä.

Helsingin kehittäminen tasapainoisesti on minulle tiedon, tunteen ja järjen asia. Haluan olla mukana ratkomassa arjen ongelmia ja pidemmän aikavälin kehityskulkuja.

Tammisalo kotikaupunginosana

Kotini on Kaakkois-Helsingissä, Tammisalossa tarkemmin, kahden alle kouluikäisen lapsen sekä puolisoni Matin kanssa. Hiljattain meidät jätti jo 13-vuotiaaksi ehtinyt Ulpu-koiramme, jota kovasti ikävöimme.

Tammisalossa parasta on sijainti. Olemme meren ja mahtavien ulkoilureittien äärellä, mutta kävelymatkan päässä metrolta ja kaupungin houkutuksilta. Koko alueelle kohokohta on Roihuvuoren Kirsikkapuiston Hanami toukokuussa.

Päätöksenteko työnä – sunnuntaijuoksu vapaa-ajalla

Näkemystä kaupungin kehittämiseen on tuonut työ sekä pormestari Jan Vapaavuoren että kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarisen erityisavustajana.

Olen kokenut yhteiskunnallinen vaikuttaja, konsultti ja poliittinen erityisavustaja. Olen valmistunut valtiotieteiden maisteriksi. Opinnot ovat tukeneet ainaista haluani sekä paloa vaikuttaa yhteiskuntaan tiedon, tutkimuksen ja tekojen avulla.

Vapaa-ajalla lenkkeilen reipastuakseni ja kokkailen nauttiakseni. Koko koronavuoden olen haaveillut matkustamisesta.

Helsinki ja helsinkiläiset ansaitsevat tasapainoisen ja tietoon perustuvan päätöksentekijän.