Tämä on ensimmäinen blogini valtuutettuna, joten valitsin kirjoittaa itselleni mieluisimmasta aiheesta: tulevaisuudesta ja sen tekijöistä. Niitä kasvaa sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri kaupunkia.
Varhaiskasvatuksen, koulujen ja toisen asteen opinnoissa oppia kerrytti vuonna 2020 yhteensä 95 000 helsinkiläistä. Helsingin budjetista kasvatuksen ja koulutuksen toimiala nappaa hiukan yli neljänneksen. Ei siis ole yhdentekevää, millaista palvelua tälle joukolle tarjoamme tulevan neljän vuoden aikana. Minusta kyse on Helsingin tärkeimmästä tehtävästä.
Laadukas päivähoito
Päivähoitopaikka on arjen tärkein lähipalvelu. Laadukas varhaiskasvatus paitsi tasaa sosioekonomisia eroja tehokkaammin kuin mikään muu koulutusmuoto, se myös mahdollistaa vanhempien osallistumisen työmarkkinoille hyvillä mielin. Hyötyjä punnitessa onkin selvää, että varhaiskasvatuksen puutteet pitää korjata nopeasti.
Varhaiskasvatuksen paikkoja on lisätty kuluvalla kaudella yli 4000, mutta taso ei ole vieläkään oikea väestökehitykseen nähden. Varhaiskasvatuksesta paikan saa yleensä elokuussa tai tammikuussa, mutta tämä ei vastaa perheiden tarvetta. Päiväkotipaikka pitää saada silloin, kun se perheelle parhaiten sopii.
Paikkamäärää ei kuitenkaan nosteta vain päiväkoteja perustamalla: tärkein ja vaikein kysymys liittyy pätevän henkilökunnan saatavuuteen. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevistä opettajista ja hoitajista noin kolmannes ei täytä kelpoisuusehtoja ja lähivuosina pula tulee pahenemaan. Tarvitsemme nopeita ja tehokkaita toimia, erityisesti lisää muuntokoulutusta sekä palkkakehitysohjelman. Varhaiskasvatuksesta pitää tehdä varteenotettava vaihtoehto urapolkua suunnitteleville.
Maailman paras lähikoulu
Tarvitsemme myös selvän polun, jolla rakennamme jokaisesta lähikoulusta maailman parhaan. Tutkimusten mukaan Helsingin asuinalueiden eriytymistä kiihdyttää tällä hetkellä koulujen maine: jos vanhemmat eivät pidä koulua hyvänä, pyrkivät he muuttamaan alueelta jo ennen lapsen koulun alkua pois. Ilmiön kuittaaminen shoppailuna olisi väärin. Vanhemmat kertovat ongelmista työrauhan ja kiusaamisen suhteen. Nämä huolet pitää ottaa vakavasti.
Perusopetuksen piirissä on 45 000 helsinkiläistä lasta, joista 13 % on erityisopetuksen piirissä. Heistä 75 % on integroitu muun luokan osaksi. Kaikissa tapauksissa tarvittava tuki ei vastaa tarvetta – pahimmissa tapauksissa opetus jää sivuosaan, kun opettajan huomio suuntautuu lähes täysin erityistä tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseen. Itse pidän välttämättömänä lisätuen suuntaamista perusopetukseen.
Lähikoulun houkuttelevuutta voidaan lisätä myös muilla tavoin. Monipuolinen kielivalikoima ja painotettujen luokkien sijoittaminen ympäri kaupunkia toimii hyvin. Huomiota pitää kiinnittää myös itse koulurakennukseen, jossa tärkeintä on työrauhan takaaminen. Opiskelu meluissa aulatiloissa sujuu vain harvalta.
Erot oppimisessa revenneet
Koronan pakottamien etäopetusjaksojen aikana oppimiserot repesivät. Ne oppilaat, joilla oli vaikeuksia jo ennen koronaa kärsivät eniten. Yläkouluikäisten kyselyssä yksinäisyydestä ja toivottomuudesta kertoi kärsivänsä kolmannes vastaajista. Samaa viestiä kuullaan myös toisen asteen oppilaiden osalta. Tähän huoleen vastaaminen pitää ykkösprioriteetti niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin sotenkin toimialalla.
Pienten näkökulmasta moni asia on Helsingissä hyvin tai erittäin hyvin hoidossa. Esteeksi tulevat liian usein kaupungin itsensä luomat raja-aidat eri toimialojen välillä. Esimerkiksi neuvolasta ei ohjata leikkipuistojen matalan kynnyksen toimintaan mukaan puolella sanallakaan, vaikka tästä olisi monelle suurta apua ja vertaistukea. Leikkipuistot itsessään ovat upea esimerkki ei-lakisääteisestä toiminnasta, josta on suurta apua perheiden arjen toimivuudelle erityisesti koululaisten iltapäiväkerhojen ja loma-ajan tekemisen muodossa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suuri haaste tulevalla valtuustokaudella on luoda osaltaan kaupunkia, jossa jokaisella on näkymää ja uskoa tulevaisuuteen. Me emme saa vahvistaa kehitystä, jossa eriytyvät todellisuudet vahvistavat segregaatiota.
