Pormestari Juhana Vartiainen julkisti eilen apulaispormestarien kanssa talousarvion vuodelle 2022. Se muodostaa kaupunkistrategian kanssa kokonaisuuden, joka ohjaa tekemistä ja suuntaa Helsingissä.
Mistään pikkusummista ei ole kyse: Helsingin talousarviosta toimintamenoihin on budjetoitu 5,3 miljardia ja investointeja tehdään ensi vuonna yli miljardilla eurolla. Kaupungin käyttömenot kasvavat 5,7 %. Koronasta toipumiseen on varattu erillinen 70 miljoonan euron määräraha ensi vuodelle. Kaupungin tulojen arvioidaan olevan 5,5 miljardia vuonna 2022.
Vaikka Helsinki investoi ennätysmäärän, ei kaupunkilaisten veroaste nouse. Investoinneilla rakennetaan mm. Kruunusiltaa ja Raide-Jokeria, uusia asuinalueita ja korjataan ja korvataan kouluja.
Palkkaohjelma jatkuu ja tuottavuutta parannetaan
Pidän hyvänä pormestari Vartiaisen tapaa, jossa kaupunginhallituksen muodostavat puolueet kutsuttiin neuvottelupöytään. Edeltäjiensä tavasta poiketen pormestari ei julkaissut omaa budjettiesitystään, vaan neuvotteli yhteisen sovun puolueiden kanssa ennen julkisuuteen astumista.
Yhteiset keskustelut sekä kaupunkistrategiassa sovitut tiukat talouden reunaehdot mahdollistivat sen, että talousarviosta sopuun päässeet puolueet sitoutuivat myös tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Säästyneitä varoja kohdennetaan esimerkiksi heikosta veto- ja pitovoimasta kärsiville aloille kuten varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaohjelmaan.
Ilahduttavaa on myös päätös järjestää laatukilpailu kaupungin noin vajaan 40 000 työntekijän työterveyshuollosta. Kilpailutuksella ei haeta kustannussäästöjä, vaan parempaa laatua. Olen itse ollut viime vuoden kaupungin palkkalistoilla ja tiedän, että petrattavaa piisaa. Hyvä työterveyshuolto lisää terveitä päiviä ja parantaa sekin tuottavuutta.
Tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan
Parhaan säästin viimeiseksi: jokaista helsinkiläistä lasta ja nuorta kohden budjetoitu summa kasvaa 550 eurolla. Etenkin, kun vielä ennen neuvotteluja puheissa olivat säästötarpeet!
Kasvatuksen ja koulutuksen osalta budjetissa toteutuvat myös omat tärkeimpinä pitämäni painotukseni: koulujen perusrahoituksesta huolehditaan ja varhaiskasvatuksen haasteisiin vastataan. Erillisen 17 miljoonan lisärahoituksen turvin paikataan koronakriisin erityisesti nuorille aiheuttamaa pahaa oloa ja oppimisvaikeuksia. Erillistä rahoitusta suunnataan myös koululaisten keskinäisten oppimiserojen tasoittamiseen.
Tarkemmat kohdennukset rahojen suhteen tehdään kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Lautakunnalla on nyt tarkka paikka, sillä rahat pitää kohdentaa perustekemisen parantamiseen, ei uusien menoluokkien keksimiseen.
Varhaiskasvatuksen osalta tarvitaan pitkäjänteisiä toimia ja nopeaa helpotusta. Alalta puuttuu osaavia työntekijöitä kaikista henkilöstöryhmistä. Tämän kriisin ratkaiseminen kestävällä tavalla on minusta tulevan vuoden tärkein tehtävä.
