Nato-jäsenyys ei ollut Suomelle henkisesti lainkaan niin suuri mullistus, kuin ensinäkemältä olisi voinut ajatella. Suomi on ollut valmis tarttumaan sille avautuviin tilaisuuksiin aiemminkin.
Puolueettomuuspolitiikasta luovuttiin jo 1990-luvulla. Turvallisuuspolitiikkamme ydin on vuosikymmenien ajan lähtenyt ajatuksesta, että saamme hädän hetkellä apua lännestä. Vasta Nato-jäsenyys varmistaa avun saamisen.
Nato-jäsenyydessä emme ole kuitenkaan pelkästään saamapuolella. Meiltä myös odotetaan kontribuutiota yhteisen liittokunnan turvallisuuden vahvistamiseksi. Vaikka Suomi on monella tapaa valmiiksi integroitunut Naton jäseneksi, on Suomessa seuraavan hallituskauden aikana ratkaistava useita lainsäädännöllisiä haasteita sekä uudistettava asevoimien käytön periaatteita. Asiasta on kirjoittanut myös puolustusministeriön Nato-toimiston johtajana toimiva Karoliina Honkanen erinomaisessa artikkelissaan.
Listasin kolme merkittävää muutosta, jotka Suomen puolustuspolitiikassa pitää muuttaa Nato-jäsenyyden seurauksena:
- Vaikka usein todetaan, että Puolustusvoimat on pitkälti Nato-yhteensopiva, on kuitenkin asevelvollisuuden ja laajan reservin varaan rakennettu, kotimaan puolustukseen kehitetty puolustusjärjestelmämme aivan uusien haasteiden edessä. On selvää, että Puolustusvoimat joutuu pohtimaan sekä yhteensovittamaan omia suunnitelmiaan uudesta vinkkelistä ja Naton rakenteista käsin.
- Naton täysjäsenille asetettavat konkreettiset valmius- suorituskykyvaatimukset ovat merkittäviä ja Nato on myös tänä vuonna päättänyt perustellusti laajentaa korkea valmiuden joukkojaan 40 000:sta jopa 300 000 sotilaaseen. Kohtuullisella varmuudella voidaan olettaa, että aiemman rauhankumppani-Suomen pienimuotoiset ja vapaaehtoiset Naton valmiusjoukkoja täydentävät NRF-sitoumukset korvaantuvat huomattavasti suuremmilla täysjäsen-Suomeen kohdistuvilla kontribuutiovaatimuksilla. Voimmeko tai haluammeko käyttää reserviläisistä koottavia joukkoja Naton valmiusvaatimusten täyttämiseen? Yksi vaihtoehto voi olla ammattilaisista koostuvien kaaderijoukkojen perustaminen, mutta tämä voi käydä kalliiksi – etenkin jos valmiusvaatimukset ovat suuret niin vahvuuden kuin käytettävissä olevan joukon lähtönopeuden näkökulmasta.
- Tällä hetkellä Puolustusvoimilla on neljä lakisääteistä tehtävää: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen, viranomaisyhteistyö, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Jatkossa lainsäädännön pitää mahdollistaa ulkomaisten liittolaisten toteuttamat operaatiot Suomen puolustamiseksi Suomessa, sekä suomalaisten yksiköiden ja joukkojen käyttö rajojemme ulkopuolella Naton kollektiivisen puolustuksen tehtävissä.
Samassa yhteydessä täytyy tehdä myös laajempaa pohdintaa. Mikä on Suomen asema Euroopassa ja maailmassa? Millainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka edistää tavoitteitamme, kun eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä on uuden edessä? Jossain vaiheessa edessä on myös uuden Venäjä-suhteen pohtiminen. Kosmeettiset muutokset aiempaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon eivät ole riittäviä. Tarvitaan perusteellista pohdintaa paitsi muutoksista, myös suunnasta jonne itse haluamme kulkea.
Ukrainan sota ei ole ainoa käynnissä oleva mullistus, joka Suomen pitää ottaa huomioon. Energiamarkkinat ovat sekaisin ja keskinäisriippuvuuksia katkotaan nyt kaksin käsin myös EU:n toimesta. Digitaaliseksi muuttunut maailma tukeutuu tällä hetkellä liiaksi Kiinaan ja muihin kumppanuuksiin, joita tuskin voi pitää luotettavina.
EU tavoitteleekin paitsi nopeaa vihreää siirtymää, myös aiempaa suurempaa suvereniteettia. Kauppapolitiikassa ja teknologiassa katse kannattaisi kääntää taas Atlantin toiselle puolelle. Läheinen suhde Yhdysvaltoihin auttaa Eurooppaa – ja Suomea – saavuttamaan tavoitteensa ja toimimaan vastavoimana maailmalle, jossa autoritaariset johtajat rakentavat uutta maailmanjärjestystä.
Kevään 2023 eduskuntavaalit ovat turvallisuusvaalit
Tämä kaikki on hyvä tiedostaa ja pitää mielessä kun eduskuntavaalit 2023 lähestyvät. Valitsemamme edustajat aloittavat työnsä tilanteessa, jossa Suomi määrittelee asemaansa maailmassa ja jossa sitä tehdään myös meistä riippumatta. Tehtävillä ratkaisuilla on merkitystä vuosikymmenien päähän.
Minä olen Anniina Iskanius, eduskuntavaaliehdokas 2023, Kokoomus, Helsinki.
