On eurooppalaisen alkoholipolitiikan aika

Eduskunta, yhteiskunta sekä suomalainen kulttuuri ja asenteet sen mukana ovat muuttunut valtavasti viime vuosikymmeninä. Alkoholipolitiikkamme on kuitenkin yksi suurimmista poikkeuksista. Alkoholiin kohdistuva sääntely on jäänyt paikoin absurdiksi esimerkiksi vanhan maailman sääntö-Suomesta.

Nyt on korkea aika muutokselle ja eduskuntavaalit huhtikuussa ovat oikea paikka vaikuttaa. Alkoholipolitiikkamme lähtökohtana on ollut alkoholin haittojen minimointi. Tähän on pyritty kohdistamalla interventio kaikkiin kansalaisiin ja vähentämällä kulutusta korkeiden hintojen ja saatavuuden rajoittamisen kautta. Tähän haluan kansanedustajana muutoksen.

Alkoholipolitiikkaamme on korkea aika muuttaa eurooppalaiseksi. Suomalaiset ovat kypsiä tälle muutokselle. Monesta syystä:

Alkoholin kulutus on laskenut jo pitkään

”Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku”, lauloi Irwin Goodman vuonna 1966. Laulussa viinapullo kiersi ringissä. Alkossa ostoja vahdittiin viinakortilla. Valtaosalla ruskeaan paperipussiin sujahti tiskillä Koskenkorvaa. Humalahakuinen juominen oli valtavirtaa kaikkialla eduskunnan pöydistä Pihtiputaan pihaliiteriin.

Tilanne on noista ajoista muuttunut: alkoholin kokonaiskulutus on ollut Suomessa laskussa vuodesta 2007. Kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu sekä tilastoimattoman kulutuksen vähenemisestä, että alkoholijuomien myynnin vähenemisestä Alkossa, ruokakaupoissa ja ravintoloissa. Esimerkiksi vuonna 2000 suosituinta myyntiartikkelia, Koskenkorvaa, myytiin Alkossa neljä miljoonaa litraa. Vuonna 2020 luku oli laskenut 2,3 miljoonaan litraan.

Edellinen alkoholilain uudistus vuonna 2018 ei nostanut kokonaiskulutusta, vaikka moni eduskunnan puhujapöntössä muuta povasi. Tämä osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita muutokseen.

Suomalaisten asenteet ovat muuttuneet

Suurin muutos on tapahtunut nuorten suhtautumisessa alkoholiin. Valtaosa nuorista pitää humalahakuista juomista nolona. Lähes joka kolmas nuori aikuinen kertoi Panimoliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa, ettei juo alkoholia lainkaan. Se on vähemmän kuin koskaan aiemmin.

Suuri enemmistö suomalaisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Lisäksi vähäalkoholisten ja alkoholittomien juomien kasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Sober curiousin kaltaiset ilmiöt vahvistavat tätä trendiä entisestään. Alkoholin kulutus jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti: eniten juova alle 10 prosenttia väestöstä käyttää puolet kaikesta alkoholista. Eduskunta ei saa säätää lakeja sen ongelmallisen 10% ehdoilla.

Suomi syö 2022 -selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa viinit ruokakauppoihin. Vuonna 2012 tätä mieltä oli 42% suomalaista ja vuonna 2022 jo 59%. Viinien myynti ruokakaupoissa laskisi vähittäismyyntihintoja ja näin vähentäisi matkustajatuontia sekä ulkomaista verkkokauppaa, ja lisäisi kotimaahan jääviä verotuloja. Lisäksi se tukisi pienten ruokakauppojen kilpailukykyä. On aika normalisoida viinit ruokajuomana muiden eurooppalaisten maiden tapaan.

Työllisyydelle vauhtia

Suomen alkoholivero on huomattavasti korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Eduskunta hyväksyi alkoholijuomien valmisteveron korotukset viimeksi vuoden 2021 alussa 50 miljoonalla eurolla. Oluen kohdalla vero on kirkkaasti EU-maiden korkein: yli 20-kertainen EU:n päättämään minimiveroon nähden.

Tiukka sääntely ja korkea verotus ajavat alkoholinkulutusta valvotuista ympäristöistä kuten ravintoloista valvomattomiin olosuhteisiin kuten koteihin. Anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on vähentynyt vuosia. Suurin syy on alkoholin kallis hinta ravintolassa. Suomessa anniskelun verotus on EU-maiden kireintä. Muista jakelukanavista hankittu alkoholi ei kerrytä verotuloja läheskään yhtä paljon kuin ravintolassa nautittu alkoholi.

Lisäksi verotuloja valuu Viroon alkoholin matkustajatuonnin myötä. Alkoholin matkustajatuonti Suomeen oli ennen koronaa 18 % kokonaiskulutuksesta eli huomattavasti ravintolakulutusta (11 %) enemmän. Ravintola-ala työllistää noin 115 000 henkilöä. Alkoholijuomien anniskelumyynnin työllisyysvaikutus on noin 24 000 henkilöä. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan mukaan pelkästään anniskelun verotuksen alentaminen toisi sektorille yli 2400 työpaikkaa lisää.

Kun Euroopan parlamentti päätti taannoin vodkan määritelmästä, asia käsiteltiin maatalousvaliokunnassa. Alkoholi tulee meilläkin nähdä maataloustuotteena, nautintoaineena ja elinkeinona muiden joukossa – ei sosiaalipolitiikan välineenä.

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät – äänestämällä voit vaikuttaa

Haluan Suomesta sellaisen paikan, jossa vapaus ja vastuu kohtaavat. Tämän eteen aion tehdä eduskunnassa kaikkeni. Eduskuntavaaleissa äänestämällä voit vaikuttaa.


PS. Vaalien aikataulu

  • Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22.03.2023.
  • Ennakkoäänestys päättyy kotimaassa 28.3.2023, ulkomailla jo muutama päivä aiemmin 25.3.2023.
  • Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta, jolloin äänestyspaikat aukeavat klo 9 ja sulkeutuvat klo 20.
Anniina Iskanius - eduskuntavaalit 2023 ehdokas, Helsinki, Kokoomus