Sähköpula ja energiariippuvuus vai energianhuoltovarmuus ja ilmastokestävyys?
Energiakriisi jyllää Suomessa. Kallis sähkö on vaatinut helsinkiläistä Viidan perhettä lopettamaan sähkösaunan lämmittämisen ja lattialämmityksen sekä tinkimään pyykin pesusta ja uunin käytöstä. Kodin sisälämpötilaa perhe on laskenut useilla asteilla. Sähkökatkoja on viikoittain. Siitä huolimatta suuri sähkölasku järkyttää.
Perheen isä on lomautettu töistään, sillä sähköpulan vuoksi teollisuuslaitos on ajettu alas. Rahansäästö on ykköstavoite, lasten harrastukset eivät enää budjettiin mahdu. Energiansäästö on sulkenut muun muassa uimahallit. Koulupäivien jälkeen lapset purkavat omaa energiaansa lähinnä kodin ahtaissa neliöissä. Se kiristää vanhempien pinnaa entisestään.
Polttoainepulan takia perhe luopunut myös auton käytöstä. Öljyn ja bensan kallis hinta vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan ja huoltovarmuuteen. Kauppojen hyllyt ovat tyhjiä ja markettien kylmälaitteet ovat poissa käytöstä. Perheen äitiä huolettavat lisäksi työmatkat: HSL:n lippujen hinnat ovat moninkertaistuneet ja pyörällä ajaminen on katuvalaistuksen puuttuessa vaarallista.
Yllä oleva on kuvitteellinen välähdys tulevasta. Mutta se voi pahimmillaan olla arkeamme.
Miksi kevään 2023 eduskuntavaalit näyttävät Suomen energiapolitiikan suunnan?
Päättäjiltä vaaditaan kestäviä ja rohkeita ratkaisuja, joilla varmistamme suomalaisille yrityksille ja kuluttajille kohtuuhintaisen energian.
Ilmastonmuutos vaatii toimia nyt
YK:n marraskuussa julkaistun raportin mukaan jokainen kahdeksasta viime vuodesta ollut ennätyskuuma. Toistaiseksi kansainvälisten ilmastositoumusten tulokset eivät näy: kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat korkeammalla kuin koskaan.
Lähivuodet eivät tule olemaan suomalaisille helppoja. Irtautuminen fossiilienergiasta aiheuttaa kustannuksia ja epämukavia muutoksia, mutta se on välttämätöntä. Yksi asia on varmaa: mitä enemmän odotamme, sitä enemmän muutos meille maksaa.
Putinin hirvittävä hyökkäyssota Ukrainassa ja nouseva energian hinta eivät ole syy hidastaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Päinvastoin. Ilmastokestävyys kulkee käsi kädessä energiaturvallisuuden ja Suomen huoltovarmuuden kanssa.
Energiariippuvuudesta on päästävä eroon
Suomen energiantuonnista yli 60% tulee Venäjältä. Merkittävät määrät maakaasusta, raakaöljystä, puupolttoaineesta ja kivihiileistä on peräisin itänaapurista. Tähän on saatava muutos.
Pääsemme parhaiten eroon energiariippuvuudesta investoimalla uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin ja monipuolistamalla energiantuotantoamme. Yhdellekään kestävälle energiantuotantomuodolle ei tule sanoa ei.
Ydinvoima mukaan energiapalettiin
Kategorinen kieltäytyminen yhdestä tuotantotavasta – ydinvoimasta – on aiheuttanut Euroopassa entistä pahemman riippuvuuden fossiilisista energiantuotantomuodoista – ja Venäjästä. Surullisin esimerkki on Saksan Energiewende. Saksassa vihreät ajoivat vuonna 2011 läpi päätöksen luopua nopealla tahdilla ydinvoimasta. Päätöksen tuloksena Saksa tuottaa nyt noin 50% sähkön kulutuksesta kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä.
Menneiden märehtiminen ei auta, mutta meidän on opittava virheistä. Energian kohdalla tämä on erityisen tärkeää.
Miten varmistetaan energian saatavuus ilmastoystävällisesti?
Energiaan liittyvä sääntely lisääntyy vauhdilla EU-tasolla, eduskunnassa ja kaikkialla maailmassa. Energiasektori on sosialisoitumassa hinnanmuodostuksen, tuottotapojen ja jakelun osalta hyvää vauhtia koko Euroopassa. Energiasääntelyn kohdalla tärkeää muistaa, että väliaikainen kestää vähintään 60 vuotta.
Kaupunkikohtaisia ratkaisuja
Fossiilisista irtautuminen maksaa. Siksi muutokset on keskeistä toteuttaa aina vaikuttavimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Usein on paras räätälöidä ratkaisut kaupunkikohtaisesti. Yhtenä esimerkkinä uusi Vuosaareen rakennettu Helenin biolämpölaitos.
Pienreaktorit osaksi tulevaisuuden energiapalettia
Pienet modulaariset ydinreaktorit vähentävät hiilen käyttöä kaupunkien ja teollisuuden energiantuotannossa. Suomessa uudistetaan ydinenergialakia, jotta se soveltuisi paremmin näihin SMR-reaktoreihin eli pieniin ydinvoimaloihin. Pienreaktoroiden rakentamisesta ovat kiinnostuneita muun muassa Helen ja Fortum.
Energiaremontit etusijalle
Kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontit ovat tehokas tapa parantaa tilannetta sekä ilmaston että kuluttajien lompakon näkökulmasta. Energiaremonttien tekemistä on syytä tukea myös julkisin varoin. Esimerkiksi taloyhtiöt voisi ottaa mukaan kotitalousvähennyksen piiriin, kun ne tekevät energiaremontteja.
Malttia tuottokattojen kanssa
Tuottokaton säätäminen voi äkkiseltään tuntua oikeudenmukaiselta ratkaisulta, mutta se voi sotkea energiamarkkinoita vielä entisestään. Energian hintaan ja tuottoon ei pitäisi koskea kuin korkeintaan verotuksella. Tällöin vaarana on toki veroalennuksen valuminen tuottajille. Ainakaan Saksassa näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Seuraavat eduskuntavaalit pidetään maalis–huhtikuussa 2023 – ne ovat tulevaisuusvaalit myös energiapolitiikan osalta
Yllä olevat toimet ovat vain muutamia esimerkkejä mahdollisuuksista. Fiksuja, kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja siis löytyy.
Minä olen Anniina Iskanius, ehdokas kevään 2023 eduskuntavaaleissa, Kokoomus, Helsinki.
PS. Vaalien aikataulu
- Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22.03.2023.
- Ennakkoäänestys päättyy kotimaassa 28.3.2023, ulkomailla jo muutama päivä aiemmin 25.3.2023.
- Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta, jolloin äänestyspaikat aukeavat klo 9 ja sulkeutuvat klo 20.
