Joulukilojen sulatus ei onnistunut tammikuussa 2022 kuntosalilla – silloin voimassa olivat vielä koronarajoitukset. Samaan aikaan seurattiin huolestuneina, kun Venäjä keskitti joukkojaan Ukrainan rajalle. Uhkaavaa tunnelmaa kasvattivat Venäjän vaatimat “turvatakuut”: Putin vaati Natoa lupaamaan, ettei se ottaisi enää uusia jäseniä.
Pahimmat pelot toteutuivat helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kolmen päivän erikoisoperaatio osoittautui Venäjän toiveuneksi: koko vuoden jatkuneen julman sodan loppu ei ole vielä näkyvissä. Venäjä on osoittanut, ettei se piittaa moraalista tai kansainvälisestä laista: maaleiksi ovat kelvanneet niin synnytyssairaalat kuin energiainfrastruktuurikin.
Suomi tuntui heränneen helmikuussa Ruususen unesta. Alkoi kiivas pyrkiminen Naton jäseneksi – linjat kävivät kuumina niin Washington D.C:n, Brysselin kuin Tukholmankin suuntaan. Nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ovat ratifioineet Turkkia ja Unkaria lukuunottamatta kaikki Naton jäsenmaat.
Ukrainan sota paljasti myös EU:n ja Euroopan suurvaltojen sotilaallisen ja ulkopoliittisen johtajuuden heikkouden. Ilman Yhdysvaltojen apua ja tukea Ukraina ei olisi voinut taistella niin menestyksekkäästi kuin se nyt on kyennyt. Erityisesti Saksan ja Ranskan kontribuutio Ukrainan tukemiseksi on ollut surkeaa seurattavaa. EU on kuitenkin onnistunut talouspakotteissa. Erityisen merkittävä on ollut päätös lopettaa venäläisen energian ostaminen. Lisäpakotteita kuitenkin tarvitaan, samoin pakotteiden kiertämisen ehkäiseminen vaatii työtä.
Energia-ase sattuu, mutta ei tapa
Suomi ei ehtinyt toipua koronan aikana otetuista pikavipeistä, kun jo edessä oli siirtyminen tämän päivän sotatalouteen. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti kallis energia sekä avokätisesti korona-aikana markkinoille pumpattu raha. Suomi onkin velkaantunut ennätystahtia. Kotitalouksien kannalta tilanne on vaikea, kun samaan aikaan nousevat niin asuntolainojen korot kuin muutkin välttämättömät elinkustannukset.
Kesällä saimme hengähdystauon: politiikassa pääuutisena oli pääministerin tanssivideot ja spekulaatiot taustahuudoista. Lopulta pääministeri kävi huumetestissä ja maine erityisesti kansainvälisessä mediassa kasvoi.
Syyskuussa Euroopan energiakriisistä saatiin ensimmäinen merkittävä maksuerä myös Suomeen, kun Fortum joutui irtautumaan Uniperistä. Yhtiö takoi jättitappioita, koska ei voinut nostaa kuluttajahintoja.
Peruspalvelut ovat kriisissä osaajapulan vuoksi
Syksyn myötä otsikoihin nousivat yhä useammin myös pahasti kriisiytynyt sote-sektori ja ruuhkautuneet päivystykset. Kiristetyt henkilöstömitoitukset ovat pakottaneet sulkemaan peruspalveluita, eikä huonokuntoisille potilaille ole jatkohoitopaikkoja. Työvoimapula ei ratkennutkaan Krista Kiurun mahtimääräyksellä.
Osaajapula on kamala myös varhaiskasvatuksen puolella. Helsinki on tehnyt pakkoratkaisuja, jossa leikkipuistoista on siirretty henkilöstöä varhaiskasvatukseen. Samalla kärsijöiksi joutuvat esimerkiksi pienet ekaluokkalaiset, joiden iltapäiväkerhot yllättäen lopetettiin. Kaupunki etsii nyt ratkaisuja, joilla iltapäivätoiminta voitaisiin turvata kaikille.
Kansalliset ja kansainväliset tapahtumat ovat näkyneet myös Helsingissä: olemme tukeneet Ukrainaa suoralla tuella, pohtineet palvelujen ja asuntojen järjestämistä ukrainalaisille pakolaisille ja lahjoittaneet mm. pelastuskalustoa. Kaupungin oma energiayhtiö Helen päätti tarjota edullisempaa kiinteähintaista sopimusta, mikä helpottaa erityisesti pörssisähkön varassa olevia kaupunkilaisia. Koronavelkaa on päästy maksamaan monissa palveluissa, mutta tätä työtä on vielä paljon jäljellä.
Henkilökohtaisesti vuosi on ollut minulle merkityksellinen: aloitin eduskuntavaalit 2023 -kampanjan ja minusta tuli eduskuntavaaliehdokas, kun Helsingin kokoomus nimesi minut ehdokkaaksi elokuussa. Olen saanut olla mukana tekemässä päätöksiä joilla on reagoitu tapahtuneisiin muutoksiin ja muokkaamassa Helsingin tulevaisuutta. Lapset ovat kasvaneet, lainaa on maksettu, juoksin toisen puolimaratonin, sain uusia vastuita töissä. Tavallisia, arkisia asioita, jotka koronan ja Ukrainan sodan jälkeen tuntuvat turvallisilta ja arvokkailta.
Mitä ensi vuonna on edessä?
Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että edessä voi olla suurin piirtein mitä vain. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun 2. päivä, ja on todennäköistä että Suomea johtaa uusi hallitus. Sillä on edessään toimet uuden talouskasvun luomiseksi ja velkaantumisen kääntämiseksi laskuun. Tarvitsemme joustavammat työmarkkinat, lisää osaajia, lisää uusia suomalaisia.
Tarvitsemme myös nopeita toimia energiakriisin helpottamiseksi: kaikki keinot venäläisestä fossiilienergiasta irrottautumiseksi ja uuden tuotantokapasiteetin luomiseksi ovat tarpeen. Välitöntä helpotusta tuo energian säästäminen – erilaisilla tukimekanismeilla voidaan helpottaa kotitalouksien tilannetta, mutta ne eivät lisää energiantuotantoa.
Tarvitsemme myös paljon nykyistä suuremmat panostukset peruspalveluihin: varhaiskasvatukseen, peruskouluun, terveydenhuoltoon. Jatkuvasti erikoistehtäviä kasvattamalla rapautamme kivijalkaa, jonka päällä suomalaisen yhteiskunnan palvelut ja rahoituspohja lepäävät.
Kaikesta huolimatta olen toiveikas ensi vuoden suhteen. Ensin on kuitenkin aika vetää hiukan henkeä ja levätä – toivotan sinulle ja läheisillesi rentouttavaa joulua ja onnellista uutta vuotta.
PS. Vaalien aikataulu
- Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22.03.2023.
- Ennakkoäänestys päättyy kotimaassa 28.3.2023, ulkomailla jo muutama päivä aiemmin 25.3.2023.
- Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta, jolloin äänestyspaikat aukeavat klo 9 ja sulkeutuvat klo 20.
