Kulttuuri- ja tiedeministeri Petri Honkonen julisti haluavansa ”estää” suomen kielen aseman heikkenemisen tiedekielenä. Honkosen mukaan tämä onnistuisi esimerkiksi edellyttämällä, että kandidaatin tutkielma pitäisi aina tehdä suomeksi tai ruotsiksi. Erityisesti Honkonen kammoaa englanninkielisiä opinnäytetöitä, koska silloin kotimaiset kielet kutistuvat Honkosen mukaan “kyökkikieliksi”.
Kirjoitin tuoreeltaan somepostaukseen, kuinka kaukana reaalimaailmasta Honkosen populistinen avaus on. Tiedeministerin soisi ensinnäkin ymmärtävän eron opinnäytetyön ja tieteellisen tutkimuksen välillä. Kandidaatintutkielma on harjoitustyö, ei tieteellistä julkaisemista.
Honkosen esityksessä on kuitenkin myös muita ongelmia, joista yksi liittyy yliopistojen autonomiaan. Poliitikkojen tehtävä ei ole ohjata, miten tiedettä tehdään. Poliitikkojen tehtävä on varmistaa, että opiskelupaikkoja on riittävästi, ne kohdentuvat sinne missä tarvetta ja kysyntää on, ja että kotimaiset yliopistot ovat laadukkaita ja pärjäävät kansainvälisissä vertailuissa.
Honkosen avaus on irrallaan reaalimaailmasta monestakin syystä.
- Suurin haasteemme on osaamistason romahdus: suomalaisten työikäisten koulutustaso on romahtanut – verrokkimaitamme ovat nykyisin Chile ja Turkki. Itse pidän tätä katastrofina, joka vaatii nopeita toimia. Esityksiä tai ratkaisuja suomalaisten osaamispulaan tiedeministeri Honkonen ei ole esittänyt. Tutkimustyön vaikeuttaminen kansainvälisillä kielillä päinvastoin sulkee osaajia pois pelikentältä, eli vie ison ongelman ratkaisua täysin väärään suuntaan.
- Koulutuspaikat eivät kohdennu sinne, missä tarvetta on. Helsingissä ja Uudellamaalla on huutava pula aloituspaikoista, ja menetämme sen vuoksi nuoria ulkomaisille yliopistoille. Kansainvälisyys on hienoa ja opiskelu ulkomailla lämpimästi suositeltavaa. Monet ulkomailla tutkintonsa suorittaneet kuitenkin jäävät sille tielleen.
- Suomen on houkuteltava mahdollisimman monia uusia osaajia: kotimaisten kielten vaaliminen on tärkeää, mutta Suomessa tarvitaan paljon uutta työvoimaa myös rajojemme ulkopuolelta. Tiedeministerin soisi pohtivan, miten yritysten kasvua haittaavaa työvoimapulaa ratkottaisiin. Pitäisi olla itsestään selvää, että kansainvälisen osaajan suorittaessa Suomessa korkeakoulututkinnon, johtaisi tämä automaattisesti työlupaan. Myös ulkomaiset tutkinnot pitäisi paljon nykyistä sujuvammin hyväksyä suomalaisia tutkintoja vastaaviksi.
- Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä pitää lisätä, ei vähentää: suomalaisten yliopistojen kansainvälinen menestys luo hyvinvointia koko maalle, myös sen yrityksille ja tiedeyhteisölle. Suomalaiset alisuoriutuvat kansainvälisissä tiederahoitushauissa. Kansainvälinen yhteistyö tieteessä poikii lopulta myös investointeja ja uusia työpaikkoja Suomeen. Se ei kuitenkaan onnistu, jos vähät resurssit ripotellaan maaseutuyliopistoihin vahvojen yksiköiden sijaan.
Keskustan ratkaisut ovat tiedepolitiikan suhteen yhtä pölyttyneitä kuin muillakin politiikan lohkoilla. Toivotan keskustalle rohkeutta astua pois menneestä.
Kevään 2023 eduskuntavaalit ja seuraava hallituskausi ovat ratkaiseva hetki
Kevään 2023 eduskuntavaalit ja seuraava hallituskausi ovat ratkaiseva hetki tarttua kokonaisvaltaisesti osaamispulaan ja tiedepolitiikkaan. Pelissä on koko Suomen hyvinvointi.
