Varhaiskasvatuksen kriisi pitää ratkaista

Varhaiskasvatuksen tilanne on Helsingissä kriisiytynyt. Pitkään jatkuneet rekrytointihaasteet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa henkilöstöä on siirretty leikkipuistoista päiväkoteihin. Päiväkotien täyttöastetta on myös nostettu tilapäisesti, mikä on johtanut epätarkoituksen mukaisiin tiloihin lapsiryhmille. Vakituisten sijaisten saaminen on myös vaikeaa. Henkilöstö tekee parhaansa, mutta täysin poikkeuksellinen ei ole edes tilanne, jossa vanhempi joutuu jättämään lapsensa nimi selkään teipattuna ja toivomaan parasta. Tätä emme voi hyväksyä.

Varhaiskasvatus Helsingissä – tilanne on ollut heikko pitkään

Kun sain esikoiseni vuonna 2016, oli sekä meillä että monilla muilla perheillä suuri huoli siitä, saako lapseni lainkaan päiväkotipaikkaa. Varhaiskasvatuksen paikkamäärää kasvatettiinkin yli 4000 viime vaalikauden aikana. Jo tuolloin rekrytoinnissa jouduttiin tyytymään usein epäpäteviin opettajiin ja lastenhoitajiin, mutta koronan jälkeen tilanne on ollut entistä vaikeampi.

Tilanne ei silti ole jokaisessa kaupungin päiväkodissa huono: valtaosa vanhemmista on varhaiskasvatukseen hyvin tyytyväisiä. Henkilöstö ei vaihdu, vaan kokee työnsä motivoivaksi ja palkitsevaksi. Meillä on myös päiväkoteja, joissa tilanne on kamala. Toimialan johdolla pitää olla kykyä ja halua suunnata huomio näihin kriisipäiväkoteihin paljon nykyistä nopeammin ja selvittää ongelmat. Lisää tukea pitäisi voida suunnata sinne, missä sitä tarvitaan.

Tarvitsemme myös paljon enemmän toimia, joilla henkilöstön pitovoimaa parannetaan. Tein itse aloitteen henkilöstön ulkovaatteiden ja -jalkineiden hankkimiseksi. Valitettavasti tämä esitys ei mahtunut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjettiin, mutta taistelu jatkuu.

Helsingin 7 miljoonan euron palkkaohjelmasta suunnattiin korotukset myös varhaiskasvatuksen ammattilaisille, mutta edelleen summa on liian matala kohonneisiin elinkustannuksiin ja työn kuormittavuuteen nähden. Tarvitaan pitkäjänteinen palkkaohjelma. Tarvitaan myös muita toimia: vakituisia sijaisia, parempaa perehdytystä ja johtamista. Helsingin pitää ottaa tosissaan varhaiskasvatuksen kehittäminen ja olla valmis myös käyttämään tähän rahaa.

Tekemättäkään emme voi jättää

Suomalaisten oppimistulokset ovat romahtaneet. Työikäisen väestömme koulutustaso on OECD:n keskiarvon alapuolella. Ainoastaan laadukas koulutusjärjestelmä voi nostaa suomalaisten osaamisen sille tasolle, jossa meidän pitäisi olla.

Kun varhaiskasvatus sakkaa, siirtyvät ongelmat kouluun. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuore tutkimus osoittaa, että erityisesti maahanmuuttajataustaisten poikien oppimistulokset ovat heikkoja. Oppilaiden heikko kielitaito vaikeuttaa käsitteiden omaksumista ja osaamiserot ovat hyvin suuria. Erityisesti varhaiskasvatuksesta hyötyvätkin ne lapset, joiden sosioekonominen tausta ei ole vahva.

Varhaiskasvatuksen ongelmat ovat liian suuria ja merkittäviä jätettäväksi ratkaisematta. Seuraavissa eduskuntavaaleissa huhtikuussa päätetään myös siitä, mihin suuntaan peruskoulua ja varhaiskasvatusta kehitetään.

Anniina Iskanius, kansanedustajaehdokas 2023, Helsinki, Kokoomus