Päätöksenteko ja lakien säätäminen ei ole valunut Brysseliin. Ei, vaikka klikkiotsikoista ja populistikärjistyksistä saa helposti sellaisen kuvan. Mutta millaista valtaa kansanedustaja ja eduskunta nykyään käyttävät?
Kansanedustaja päättää monista suomalaisten arkeen vaikuttavista asioista. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta eli meidän kaikkien rahoista ja niiden myötä syntyvästä hyvinvoinnista.
Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi kansanedustaja hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.
Kansallista, jaettua ja EU-päätöksentekoa
Entä se lakien säätäminen? Onko kansanedustaja vain EU-sääntelyn kansallinen toimeenpanija? Ei ole.
On totta, että Euroopan unionin jäsenmaana sektorista riippuen 6-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä on lähtöisin Brysselistä. Toisilla politiikan lohkoilla EU:n merkitys on siis suurempi, kun taas toisissa asioissa päätösvalta on yhä täysin kansallisissa käsissä.
Tarkemmin sanottuna näin:
Näistä asioista päättää kansanedustaja eli vastuu on yksin jäsenmailla:
- Suurin osa sosiaalipolitiikasta (esim ihmisten terveyden suojelu ja kohentaminen, nuoriso)
- Teollisuuspolitiikka (pl. energia)
- Kulttuuri ja urheilu
- Matkailu
- Koulutus
- Pelastuspalvelu
- Hallinnollinen yhteistyö.
Näistä asioista päättävät yhteisesti (jaettu vastuu) jäsenmaat ja EU:
- Sisämarkkinat
- Maatalous ja kalastus
- Ympäristö
- Kuluttajansuoja
- Liikenne
- Energia
- Vapaus, turvallisuus, oikeudet
- Tutkimus, teknologinen kehittäminen, avaruusala
- Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu
- Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Näistä asioista EU on yksin vastuussa:
- Euromaiden rahapolitiikka
- Yhteinen kauppapolitiikka
- Sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavat kilpailusäännöt
- Tulliliitto
- Meren luonnonvarat ja eliöt
- Kansainvälisten sopimusten tekeminen EU-lainsäädännön piiriin kuuluvista asioista.
Jokainen kansanedustaja osallistuu EU-päätöksentekoon
Suomalainen kansanedustaja vaikuttaa suoraan EU-lainsäädännön laatimiseen. Valtionhallintoomme on luotu EU-asioille oma yhteensovitusjärjestelmä. Tämä on jäsenmaiden keskuudessa poikkeuksellista.
Suomen järjestelmä varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja maamme yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin.
Jo Suomen perustuslain perusteella Suomen eduskunta osallistuu vahvasti EU:n päätöksentekoon. Perustuslain mukaan valtioneuvoston on annettava eduskunnalle kaikki tarvittava tieto EU-asioiden valmistelusta ja hallituksella on oltava eduskunnan luottamus myös EU-asioista päätettäessä.
EU-asiat käsittelee eduskunnassa suuri valiokunta. Erikoisvaliokunnat antavat sille lausuntoja. EU:n yhteiseen turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan kuuluvat asiat käsitellään puolestaan ulkoasiainvaliokunnassa.
Eduskunta voi myös tyrmätä EU:n lakialoitteen
Ennen jokaista EU:n ministerineuvoston kokousta kyseisestä asiasta vastaava ministeri käy suuressa valiokunnassa kertomassa, mitä asioita neuvoston kokouksessa käsitellään ja mitkä ovat Suomen kannat. Eurooppa-neuvoston ns. huippukokouksista kansanedustajat saavat etukäteen tiedot pääministeriltä.
Aina kun EU-komissio tekee Brysselissä lakialoitteen, se lähetetään eduskuntaan. Kansanedustajilla on tällöin kahdeksan viikkoa aikaa käsitellä lakialoitetta. Eduskunta voi tänä aikana ilmoittaa komissiolle, että lakialoite ylittää EU:n toimivaltuudet. Komission on tällöin otettava lakialoite uudelleen pöydälle ja muokattava sitä.
Lainsäädäntötyön lisäksi kansanedustaja on mukana myös neuvoteltaessa mahdollisista tulevista muutoksista EU-sopimuksiin. Eduskunta ratifioi myös EU-sopimuksiin tehtävät muutokset.
Toisin sanoen: Jokaisen EU-lain ja päätöksen taustalta löytyy siis tavalla tai toisella kansanedustajan kädenjälki.
Olen itse työskennellyt urallani sekä Euroopan parlamentissa että eduskunnassa.
Kansanedustajana tulen tekemään töitä varhaiskasvatuksen, osaamisen ja koulutuksen eteen. Ne ovat pääasiassa Suomen omia asioita. Päätöksentekijänä tulen olemaan myös aktiivinen talouden vartija, ilmastonmuutoksen huomioonottavan energiapoliitikan edistäjä ja kansainvälisen turvallisuuden puolestapuhuja. Niihin tarjoan kokemukseni EU-päätöksenteosta.
Mihin asioihin sinun mielestäsi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavan uuden eduskunnan tulisi tarttua?
Katso oletko samaa mieltä kuin tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneet.
Ota yhteyttä ja tervetuloa mukaan tiimiini!
