Jatkuva velaksi eläminen on aivan yhtä kestämätöntä kuin se, että emme ottaisi vakavasti luontokatoa ja ilmastonmuutosta – lainaamme lapsiltamme ja rapautamme pikkuhiljaa mahdollisuuksiamme ylläpitää meille tärkeitä julkisia palveluita: lasten koulutusta, päivähoitoa, terveydenhuoltoa, vanhusten hoivaa.
Haluamme elää tulevaisuudessakin Suomessa, jossa aivan jokaiselle annetaan mahdollisuudet pärjätä. Tästä meidän poliitikkojen pitää kantaa huoli. Olen ollut politiikassa pitkään mukana, mutta en ole vielä tavannut ihmistä (muutamaa twitteristiä ehkä lukuunottamatta), jonka motivaatio politiikalle kumpuaisi halusta leikata julkisia menoja tai hyvinvointipalveluita.
Jos leikkauksia tarvitaan, niin syynä on huoli kyvystämme turvata jokaisen suomalaisen mahdollisuudet turvattuun elämään ja oman polkunsa rakentamiseen myös tulevaisuudessa. Tämän puolesta ovat töitä tehneet äidinäitimme ja heidän äitinsä ja isänsä. Hyvinvoinnin eteen on edelleen tehtävä jatkuvasti töitä, ei sitä saa ilmaiseksi tai lainaamalla.
Onko taloudenpitomme realistisella pohjalla, jos vuoden ensimmäinen lisätalousarvio pitää antaa ennen kuin tammikuu on edes päättynyt?
Hyvinvointialueet eivät ole olleet toiminnassa edes kuukautta, mutta jo ne tarvitsivat lisää rahaa. Hallituslähteet eivät edes tienneet, mihin rahaa tarvittiin, mutta olivat silti valmiit heittämään sitä 350 miljoonan euron edestä ympäri Suomea. Loput lisätalousarviosta oli varattu valtion korkomenoihin, jotka nousevat nopeasti.
Markkinatalouden kriitikot rahoittavat Suomen velkojia oman tulevaisuutemme kustannuksella. Tämä piikki on auki, kunnes menot saadaan sopeutettua tuloihin. On hyvä muistaa, että vain pari vuotta sitten hallituksen piirissä haluttiin viljellä sellaista totuutta, jonka mukaan julkisia velkoja ei tarvitsisi maksaa, korot eivät nousisi tai että ei olisi ollenkaan väliä, onko Suomi velkaantuneempi kuin Italia. Nyt kaikki näkevät noiden oppien katastrofaalisuuden. Suomi selviää kyllä, koko historiammehan on sisukasta kriiseistä selviytymistä. Mutta se vaatii työtä, joka on aloitettava välittömästi.
Jokainen leikattu euro ei romauta hyvinvointiyhteiskuntaa
Olisi myös rehellistä myöntää, että jokainen säästö ei romuta hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita. Tilastot kertovat, että ansiosidonnaiselle joutunut hakee töitä aktiivisesti heti työttömyyden alussa, sitten seuraa passiivinen jakso ja uusi aktivoituminen juuri ennen ansiosidonnaisuuden päättymistä. Olisi kaikkien, mutta ennen muuta työttömän etu, että työnhaku jatkuu aktiivisena heti työttömyyden alkupäässä. Valtion osuus ansiopäivärahasta on runsaat 750 miljoonaa euroa.
Tällä leikkauksella ei pelasteta budjettia, mutta työttömyyden keston lyheneminen auttaa niin työttömiä kuin valtion taloutta. Lähtökohtana pitää olla, että jokainen työkykyinen aikuinen elättää työllä itsensä. Kannustinloukut on purettava uudistamalla sosiaaliturvaa. Työn tekemisen on oltava kannattavaa kaikille suomalaisille.
Me tarvitsemme myös enemmän tilaa yrittäjyydelle ja markkinoiden innovatiivisuudelle. Jos yksityinen pystyy tuottamaan sote-palveluita laadukkaammin ja tehokkaammin sille on annettava siihen mahdollisuus.
Miksi talouden sopeuttaminen on välttämätöntä?
Leikattava on, mutta pahuuttani en siihen innosta. Esitän julkisen talouden sopeuttamista rakkaudesta pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan.
Haluan, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa taustastaan huolimatta hyvät eväät elämään: maailmanluokan koulutuksen, hyvän terveydenhuollon ja uskoa tulevaan. Haluan, että he voivat luottaa siihen, että apua on tarjolla, jos he sitä tarvitsevat.
Tulevalla kaudella, ja toki aina muutoinkin, kaikkea julkista rahankäyttöä pitää tarkastella kriittisesti. Koulutuksesta en ole valmis tinkimään: siihen on panostettava nykyistä enemmän. Laadukas varhaiskasvatus ei ole realismia ilman osaavaa henkilöstöä. Peruskoulun ongelmat eivät poistu ilman lisätunteja ja lisäresursseja tukeen. Suomeen ei synny uutta kestävää kasvua ilman korkeaa osaamista ja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Kevään eduskuntavaalien panoksena on koko Suomen hyvinvointi. Äänestä eduskuntavaaleissa huhtikuussa.
