Kaikki kohtalokkaan suuret poliittiset ongelmat eivät ratkea eduskuntavaaleissa, vaan niiden on päästävä jokaisen suomalaisen arkeen, ihan jokapäiväisiin ratkaisuihin.
Sotien ja maanjäristysten julkisuuden takana ilmastonmuutos kiihtyy ja luonnon monimuotoisuus katoaa. Niiden aiheuttamat ongelmat piinaavat tulevaisuuttamme, jos nyt jätämme fiksut teot tekemättä.
Luontokadon torjuminen edellyttää siirtymistä kiertotalouteen – suomeksi se tarkoittaa, että muutamme tekemisen tapaa: hyödynnämme mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevat materiaalit ja tuotteet, jolloin luonnonvaroille on vähemmän tarvetta ja luonnolle enemmän tilaa. Emme siis peruuta ajassa taaksepäin, vaan teemme asiat nykyistä fiksummin. Markkinatalouden mekanismit tarvitaan mukaan vauhdittamaan toimia.
Sitran selvityksen mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouteen pitäisi siirtyä neljällä resursseja kuluttavalla sektorilla: maa- ja metsätaloudessa sekä tekstiili- ja rakennusteollisuudessa.
Mitä pitää tehdä?
Sitran mallinnuksessa lähdettiin liikkeelle kahdella skenaariolla: vertaamalla nykymenoa ja kiertotalousskenaariota, jossa kiertotalouden mukaisilla kulutus- ja tuotantotavoilla vähennettiin merkittävästi jätettä, pidennettiin tuotteiden käyttöikää ja vähennettiin tarvetta ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja.
Maatalouden osalta suurin muutos on siirtyminen nykyistä kasviperäisempään ruokavalioon: lihankulutus puolittuisi ja maitopohjaisista tuotteista 67 % vähenisi tai korvautuisi kasvipohjaisilla tuotteilla. Ruokahävikki puolittuisi nykyisestä. Siirtyminen uudistavaan viljelyyn on osa muutosta. Kiertotalousskenaariossa 640 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata vapautuu muuhun käyttöön.
Tarkoitus ei ole mennä kenenkään jääkaapille: jokainen saa jatkossakin päättää aivan itse, mitä suuhunsa pistää. Kotimainen ruuantuotanto on tärkeää monestakin syystä – myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Poliitikkojen tehtävä on pohtia, millaista tukea maataloudelle ohjataan. Päätämmekö tukea kotimaisten kasvisproteiinien kehitystä, jota esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus pitää seuraavana kultakaivoksena – vai esimerkiksi sianlihan vientiä Kiinaan. Kyse ei ole pienistä valinnoista – eikä rahoista. Ruokavalion muutoksella on myös merkitystä kansanterveyden kannalta. Lihan kulutus on yhteydessä syöpiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja sydänsairauksiin.
Rakennusten ja rakentamisen skenaariossa kaupungit tiivistyvät ja puutavaran kysyntä puolittuu. Tilaa jää luonnolle 14 miljoonaa hehtaaria enemmän. Esimerkiksi Helsingissä olisi tärkeä sallia enemmän myös nykyistä korkeampaa rakentamista.
Tekstiilien osalta muutokset ovat kuluttajan kannalta helppoja: käytetään ostettuja vaatteita pidempään ja kierrätetään kuidut. Suomalaiset yritykset ovat kestävien tekstiilikuitujen edelläkävijöitä! Esimerkiksi Spinnova on kehittänyt uuden teknologian tekstiilikuitujen valmistamiseen puusta ja jätevirroista. Spinnova tekee yhteistyötä esimerkiksi Adidaksen kanssa. Suomalaisesta kestävästä, innovaatioihin ja uuteen teknologiaan pohjaavasta tekstiiliteollisuudesta voi kasvaa uusi merkittävä toimiala, joka myös muuttaa maailmaa kestävämpään suuntaan. Tekstiiliteollisuus on yksi merkittävimmistä saastuttajista tällä hetkellä.
Metsäsektorin osalta vaikutuksia syntyisi vähentämällä paperin ja sellun kysyntää ja siirtymällä käyttämään uudistavan metsätalouden periaatteita talousmetsissä. Metsiä ja metsäteollisuutta tarvitaan edelleen, erityisesti korvaamaan esimerkiksi muovipohjaisia raaka-aineita.
Kuulostaako mahdolliselta?
Vaikka tekemistä on paljon, olen toiveikas. Euroopan irtautuminen fossiilisesta energiasta etenee nyt huimaa vauhtia. Vihreän siirtymän nopeuttamiseksi on olemassa rahoitusta ja keinoja. On aika siirtyä sanoista tekoihin myös kiertotalouden puolella. Markkinatalous ohjaa oikeisiin valintoihin – ellei sitten suunnitelmia sotketa haitallisia tuilla toimialoille. Päätöksentekijöillä pitää olla rohkeutta katsoa nykyhetkeä pidemmälle.
Eduskuntavaaleissa 2. huhtikuuta äänestetään myös luonnon ja ilmaston puolesta – tai niitä vastaan.
