Helsinkiä rakennetaan ennätyksellisen paljon: suuria katutyömaahankkeita on ympäri kaupunkia. Samaan aikaan käynnissä on ennätysmäärä raitiotiehankkeita, rakennetaan kaupunkibulevardeja, Kruunusiltoja sekä huolehditaan myös normaaleista kunnostustöistä.
Katutöiden sujuvuudella on suuri merkitys kaupunkilaisille, yrityksille ja elinkeinoelämälle. Hitaasti etenevät katutyöt vaikeuttavat paitsi arjen sujuvuutta ja liikennettä, lisäävät päästöjä ja aiheuttavat kustannuksia etenkin yrityksille, jos niiden saavutettavuus heikkenee. Hankkeiden venyessä haitat ja kustannukset kasaantuvat. Erityisen vaikeaksi arki muuttuu, kun vuosia kestävien katutöiden keskellä pitäisi pärjätä rollaattorilla tai päästä etenemään lastenvaunujen kanssa.
Siksi oma verenpaineeni nousee joka kerta, kun näen työmaa-aidoin suljetun, aukirevityn kadun mutta en ketään edistämässä asiaa – enkä varmasti ole ainoa. Valitettavasti näky on enemmän sääntö kuin poikkeus. Viikonloppuna pyöräilin mm. Kruunuvuorenrannassa, jossa seisovat katutyöt näyttivät samoilta kuin pari vuotta sitten näkemäni. Hermannin rantatie, Kalasataman ratikkakiskotyömaat, Mannerheimintien urakat, Laajasalon kaupunkibulevardi – Helsingissä hommat voi tosiaan jättää puolitiehen.
Edellisellä valtuustokaudella pormestari Vapaavuori selvitytti katutöiden sujuvoittamista yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Työstä saatiin hyviä eväitä jatkoa varten – Helsinki on esimerkiksi pitkään toivonut kunnossapitolain uudistusta, joka onkin tarpeen. Paljon voitaisiin tehdä silti vaikka heti, ja aivan omin päätöksin:
- Urakkasopimusten kehittäminen tavalla, joka kannustaa alittamaan aikataulun ja sanktio ylityksistä
- Katutaksojen korottaminen tavalla, joka kannustaa eri toimijoita yhteistyöhön
- Kunnallisteknisten työmaasopimusten päivittäminen 2020-luvulle
- Urakoiden nykyistä parempi ohjelmointi, esimerkiksi eteneminen kortteli kerrallaan
Urakkasopimuksiin aikataulu ja kannustinjärjestelmä
Olen jättänyt tänään aloitteen, jossa esitetään, että Helsingin urakkasopimuksiin tulee lisätä katutöiden nykyistä huomattavasti tarkempi ja vaiheistettu aikataulu. Lisäksi sopimuksiin tulee luoda kannustinjärjestelmä, joka kannustaa alittamaan katutöihin asetetun aikataulun ja vastaavasti sanktiojärjestelmä, mikäli sovittu aikataulu ylitetään. Uudistetuja urakkasopimuksia pitää käyttää sekä kaupungin omassa tuotannossa että ulkoa ostetuissa hankkeissa.
Helsinki on Suomen suurin infran tilaaja ja ostaja. Helsingin laatimilla urakkasopimuksilla on suuri merkitys koko toimialan käytäntöjen muokkaajana. Väyläviraston urakkasopimuksia ja kansainvälisiä esimerkkejä pitää käyttää työn pohjana – hyviä käytäntöjä kyllä löytyy.
Katutöiden aiheuttamat haitat ja kustannukset paitsi veronmaksajille, myös elinkeinoelämälle, pitää ottaa vakavasti. Kun asiat tehdään fiksusti ja varmistetaan, että sovitusta myös pidetään kiinni, hyötyvät kaikki.
