Anniina Iskanius, kuntavaaliehdokas, Helsinki, Kokoomus

Anniina Iskanius
Kaupunginvaltuutettu
Helsinki

  • Arvin ja Saimin äiti
  • VTM, apulaispormestarin erityisavustaja
  • 38-vuotias syntyperäinen helsinkiläinen, entinen brysseliläinen
  • Pitkä työura politiikan parissa: eduskunnassa, Euroopan parlamentissa, konsulttitoimistossa, kaupungintalolla
  • Intohimoisesti Helsinkiin suhtautuva uudistaja
  • Henkinen heppatyttö, käytännön syistä sunnuntaijuoksija ja hapanjuurileipuri, joka haaveilee matkustamisesta ja ravintolaillallisesta

Helsinki on minulle rakas kotikaupunki

Olen asunut idässä ja lännessä: ensimmäinen kotini oli Santahaminassa, josta siirryimme portin toiselle puolelle Laajasaloon. Yläkoulun kävin Kulosaaren yhteiskoulussa ja jatkoin opintoja Laajasalon lukiossa. Erityisen rakas paikka Helsingissä minulle on aina Santahamina ja sen Eteläkärjestä avautuva maisema. 

Laajasalosta muutin ensimmäiseen omaan kotiini Vuosaaren Aurinkolahteen, kun aloitin opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Yksiö oli kuin Ikean katalogista, mutta samalla unelmien täyttymys. Reippailin usein Uutelaan katsomaan lehmiä ja rantaelämästä pääsin nauttimaan parin korttelin päässä. Tuparitarjottavat rullasin kotiin lainaamalla S-marketin ostoskärryjä.

Paluu Laajasaloon koitti kuitenkin, kun löimme kirjaimellisesti hynttyyt yhteen tulevan puolisoni Matin kanssa. Matti opiskeli Maanpuolustuskorkeakoulussa ja siksi koko pieni kaksio tuntui olevan täynnä jos jonkinlaista sotavarustetta: urheiluvaatteista maihareihin ja lakerikenkiin. Lopulta tilaa järjestyi myös minun kamppeilleni. Laajasalosta kuljin Kruununhakaan valtsikaan yleensä bussilla ja metrolla, ja sieltä taas ratikalla iltatöihin tarjoilemaan Hietalahdessa olevaan ravintolaan.

Laajasalosta muutimme Meilahteen. Kun vanhat VR:n makasiinit roihusivat, menimme kihloihin. Hyppäsimme nelosen ratikkaan, ajoimme Stockan Herkkuun ostamaan hienointa tuntemaamme ruokaa – caesarsalaattia – ja sormukset Tillanderilta. Asuntomme oli korkealla ja siksi makasiineilta taivaalle leviävä savupatsas on jäänyt erityisen hyvin mieleen. 

Meilahdesta ostimme myös ensimmäisen oman asuntomme. Ikkunasta, ainakin vähän kurkottamalla, näkyi Stadikan torni. Mannerheimintietä etelään ja pääsin myös työpaikalleni eduskuntaan, jossa aloitin avustajana kun sain maisterin paperit käteen. Eduskuntavuosien aikana ehdin avustaa viittä kansanedustajaa ja kahta ministeriä, aina kahta kerrallaan.

Kokoomus antoi vapautta ja vastuuta

Avustajan pestistä siirryin Kokoomuksen ryhmäkansliaan, jossa toimin poliittisena sihteerinä ja kansainvälisten asioiden sihteerinä. Tuolloin vastasin mm. Kokoomuksen eurovaalien ohjelman valmistelusta sekä yhteistyöstä eurooppalaisten sisarpuolueiden kanssa. Tykkäsin työstäni. Pääsin myös järjestämään Kokoomuksen kansainvälisen sisarpuolueverkosto IDU:n tapaamisen Helsingissä. Mieleeni on jäänyt erityisesti presidentti Ahtisaaren puhe kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä. Puheessa oli kokemuksen tuomaa näkemystä.

Bryssel opetti kaupunkikulttuuria ja hyvää elämää

Meilahdesta otin sivuaskeleen, kun europarlamenttiin siirtynyt Henna Virkkunen pyysi minua mukaansa töihin Brysseliin. Olin innoissani! Kaupunki oli minulle työmatkoilta tuttu ja kansainvälinen työyhteisö inspiroiva. Vapaa-ajalla matkustin paljon, sillä junalla oli helppo liikkua Keski-Euroopan kaupunkien välillä. Brysselissä rakastan sen ruokatoreja ja kaupunkilaisten tapaa arvostaa ruokaa. Kaupungin suklaakaupat ovat tulleet myös tutuiksi.

Helsingin koti oli tuolloin Suomenlinnassa. Matka lautalla Kauppatorilta Suomenlinnaan tuntui joka kerta vähän eksoottiselta. Muistan yhä lautta-aikataulut ulkoa.

Äiti minusta tuli, kun asuimme Suomenlinnassa

Suomenlinnassa asuessamme saimme myös esikoisemme Arvin. Olin hyvin raskaana ja hyvin kyllästynyt ja yritin käynnistää synnytystä tarpomalla lumihangessa valleja ylös alas. Koiramme Ulpu katsoi huolestuneena, kun sykkeet nousivat ja puhina kävi. Lapsi syntyi ajallaan Kätilöopistolla. 

Arvin syntymän jälkeen jatkoin töitä politiikassa, mutta Helsingistä käsin. Näkökulma muuttui, kun aloitin työt vanhempana konsulttina vaikuttajaviestintätoimisto Rud Pedersenillä Uudenmaankadulla. Konsulttityö on opettanut paljon yritysten toimintakentästä ja mahdollisuuksista. 

Tammisalo – Paluu juurille

Tammisaloon ehdimme muuttaa ennen kuopuksemme Saimin syntymää. Tuntui kuin olisimme palanneet juurillemme. Meren läheisyys ja hyvät ulkoilureitit yhdistettynä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ovat Kaakkois-Helsingin parhaita puolia. Palveluita on tullut lisää Kalasataman alueen kehityksen myötä. Lapsiperheelle sujuvuutta arkeen tuo myös liikkumisen helppous. Kaikki on lähellä. 

Tavoitteena maailman paras koulu

Koronavuoden keväällä sain mieluisan puhelun, kun kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari pyysi minua kaupungintalolle töihin. Lisäksi toimin muutaman kuukauden ajan pormestarin kabinetissa sijaisena. Nämä kokemukset ovat avanneet näkökulmaa Helsinkiin ja helsinkiläisyyteen ja siihen liittyvään päätöksentekoon uudella tavalla. On ollut hienoa olla tekemässä maailman parasta koulua ja päiväkotia kaikille helsinkiläisille. 

Helsinki on koti

Haluan varmistaa, että se on maailman paras paikka ja koti meille kaikille kaupungin ystäville. Myös kasvaville lapsilleni.

Haluan, että kaupungissa voidaan testata parhaita käytäntöjä ja kuunnella asukkaita ja työntekijöitä. Helsinki on Suomen suurin kaupunki, mutta se on myös työyhteisö, arjen tärkeimpien palvelujen tuottaja ja hyvän elämän lähde, jossa ajatukset ja ihmiset kohtaavat.

Vieritä ylös